Johann Pachelbel kuuluu 1600-luvun lopun saksalaisten kirkkomuusikkojen ja säveltäjien ryppääseen, jonka vaikutus myös suomalaiseen liturgiseen musiikkikäytäntöön on edelleen merkittävä. Pachelbel syntyi Nürnbergissä syyskuun alussa 1653, opiskeli jopa Wienissä ja toimi urkurina mm. Erfurtissa ja vuodesta 1695 syntymäkaupungissaan Nürnbergissä kuolemaansa asti vuoteen 1706.

Pachelbelin sävellykset ovat säilyneet harvinaisen laajasti, joskin käytännön nuottilaitosten metsästäminen käy työstä. Varsinkin vokaaliteosten jäljittäminen on vaativa urakka muutamaa poikkeusta lukuunottamatta Motetti Nun danket alle Gott on ilmestynyt suomeksikin Fazerin Pro Musica -sarjassa. Urkuteosten osalta tilanne on helpompi, ja merkittävin osa Pachelbelin urkusävellyksistä on tulostettavissa myös internetistä osoitteesta http://imslp.org/wiki/Category:Pachelbel,_Johann

Pachelbelin urkuteosten ilmaislinkki perustuu 1900-luvun alun nuottilaitoksiin, jotka ovat edelleen käyttökelpoisia eräistä puutteistaan ja muutamista virheellisistä identifioinneistaan huolimatta.

Hyödykkään sukelluksen Johann Pachelbelin urkuteoksiin voit tehdä vaikkapa seuraavan jaottelun avittamana:

1) Urkukoraalit
Pachelbelin urkukoraalit ovat mielenkiintoinen vastapari pohjoisemman kollegan Buxtehuden koraaleille. Pachelbel viljelee erityisesti fuugaa ja figuroituja säestyssatseja. Erikoisin Pachelbelin urkukoraalityypeistä on ns. yhdistelmämuoto, joka alkaa täysimittaisena koraalifuugana ja päätyy koraalin koko cantus firmuksen esittelyyn figuroidun satsin säestämänä. Tällainen laaja muoto toimii erinomaisesti esim. meditaatiomusiikkina tai ehtoollismusiikkina. Kokeile esim. koraalia An Wasserflüssen Babylon myös siten, että annat sen cantus firmuksen vaikkapa viulun soitettavaksi!

2) Ns. vapaat muodot kuten preludit, toccatat ja fantasiat
Useimmiten Pachelbelin preludien ja toccatojen muotorakenteet ovat kätevän suppeita myös tämän päivän tarpeisiin. Ne toimivat alku- ja päätössoittoina ja meditatiivisina usein erinomaisesti myös vastausmusiikkina jne.

3) Fuugat, joita on säilynyt kymmeniä ellei satoja ovat niin ikään mitä luonteenomaisimpia alku- tai päätössoittoja. Fuugien erityisryhmä, nk. Magnificat-fuugat ovat vesperin kiitosvirren, Marian kiitosvirren johdannoiksi sävellettyjä kunkin kirkkosävellajin mukaan. Niitäkin voidaan toki soittaa muissakin yhteyksissä.

4) Ciacone-variaatiot ovat opettavaisia muunnelmamuodon ja kuviotekniikan harjoituksia. Tutustuttuasi ciaconeen f-molli ymmärrät Pachelbelin maineen jo elinaikanaan!

5) Partitat, munnelmat ja sarjat lienee sävelletty kotimusiikiksi. Mikäpä toisaalta estäisi tuomasta esim. koraalipartitoja liturgiseen yhteyteen mm. alternatim-säkeistöiksi!

Tässä virikkeellinen ehdotelma yhdestä Pachelbelin urkukappaleesta joka kuukaudelle. Keksi itse lisää!

Uudenvuodenpäivän 1. lukukappaleen tekstit ylistävät Jumalan luomistekoja ja muistuttavat hänen siunauksestaan. Vastausmusiikiksi sopisi upeasti JP:n Fantasia Es-duuri, yhtä aikaa ryöpsähtelevä ja meditatiivinen, samalla hellä ja avantgardistinen!

Kynttilänpäivän ylistysvirtenä voitaisiin laulaa virren 475 neljäs säkeistö. Päätössoittona voisi sitten soida JP:n Fuuga C-duuri - yksi niistä lukuisista C-duurifuugista, joista useampikin tarjoaa myös sopivia motiivisia yhtäläisyyksiä laulettuun virsisävelmään.

2. paastonajan sunnuntain päätösvirtenä voitaisiin laulaa lyhyesti virren 308 viides säkeistö ja liittää siihen JP:n Ricercaren c-molli ensimmäinen taite.

Kiirastorstain ehtoollisvirtenä voidaan laulaa virsi 222. Siihen sopisi hyvin liittää kaksikin urkusäkeistöä JP:n urkukoraaliparin Jesus Christus, unser Heiland pohjalta. Vaikka kyseisen biciniumin kaksi säkeistöä on kirjoitettu yhteen, ne voidaan erottaa kahdeksi itsenäiseksi urkusäkeistöksi tai vaikkapa virren alku- ja päätössoitoksi.

Jos 4. sunnuntaina pääsiäisestä on laulettu alkuvirtenä virsi 470, voitaisiin JP:n partitan Werde munter, mein Gemüte säkeistöjä lainata useampaankin vastaustehtävään eräänlaisena "johtoteemaideana".

Juhannuspäivä muistuttaa 1. lukukappaleen teksteissä ihmisen mitättömyydestä ja elämän katoavuudesta. Sitä sopisi hyvin mietiskellä JP:n Fantasian g-molli avittamana.

Apostolien päivän johdantomusiikkina voisi virren sijaan soida JP:n Toccata D-duuri. Tai jos jatketaankin Es-duurissa, valitaan Toccata in Es. Neljännen sävelmäsarjan C-duurille löytyy jo runsaasti vaihtoehtoja!

10. sunnuntai helluntaista voisi saada päätössoitokseen Toccatan e-molli. Keksi itse perustelut!

15. sunnuntaina helluntaista on jonakin virtenä ehkä laulettu yksi päivänvirsiehdotuksista, 398. Se sopisi hyvin myös offertoriovirreksi. Tällöin ehtoollismusiikkina voisi soida JP:n urkukoraali Kommt her zu mir.

20. sunnuntaina helluntaista voisi ehtoollismusiikkina olla Ciacone f-molli.

Uskonpuhdistuksen muistopäivänä sopii päätössoitoksi JP:n urkukukoraali Ein feste Burg. Bärenreiterin nuottilaitoksesta löydät myös version, joka on alkuperäistä lyhyempi.

Joulupiirin aikana tulee varmasti useammankin kerran lauletuksi virttä 25. Yhdestä ja samasta JP:n urkukoraalista Ach wie elend ist unsre Zeit voit Pachelbelin ja oppilaittensa oman esimerkin mukaisesti työstää ainakin kolme eri versiota erilaisiin tarkoituksiin:
a) intonaatioksi riittävät tahdit 1 - 10, jolloin tahtiin 11 soitetaankin vain G-duuri sointu!
b) laajemmaksikin alkusoitoksi riittävä fuuga voidaan lopettaa esim. tahtiin 19, 26 tai 33-34; keksit kyllä tarvittavat stilisoinnit!
c) kokonaisena upeana yhdistelmäkoraalina (fuuga + cantus firmuksen esittely) voit soittaa koraalin aivan itsenäisenäkin, vaikkapa joulukonsertin ritornellona. Kokeile, kuinka upeasti se soisi niinkin, että annat cantus firmuksen (tahdista 34) viulun tai oboen soitettavaksi!
Jos epäröit, sopiiko aivan toiseen tekstiin otsikoitu urkukoraali affektiivisesti jouluvirren yhteyteen, voit analysoida Pachelbelin koraaleja laajemminkin ja huomata, että kollegojen Buxtehude ja Bach tapa tuoda retorisia ratkaisuja myös urkukoraaleihin ei ole Pachelbelille ominainen. Näin voit mainiosti liittää koraaleita niiden rinnakkaisteksteihin ja huolehtia itse (esim. rekisteröimällä) haluamasi affektin luomisesta.