Jakob Ludwig Felix Mendelssohn Bartholdy eli tutummin Felix Mendelssohn syntyi 3. helmikuuta 1809. Vain 38 vuoden mittainen elämänkaari riitti mittavaan sävellystuotantoon, jonka vähäisin osa-alue ei ole kirkkomusiikki. Mendelssohn ammensi perinteestä, ja hänen Bachia kohtaan tuntemansa arvostus kuuluu myös hänen omissa urkusävellyksissään.

Felix Mendelssohn hallitsi myös ”vanhanaikaisen” kaanontekniikan. Yllä on näyte tanskalaiskirjailija H. C. Andersenille lähetetystä tervehdyskaanonista syksyllä 1840.

 
Yllä Felix Mendelssohn Bartholdy 12-vuotiaana vuonna 1821. Hiukan aiemmin syntynyt Preludi d-molli esitellään alla.

Felix Mendelssohn on aina ollut urkurien suosikkisäveltäjiä. Mendelssohnin urkuteokset tunnetaan laajasti ja niitä esitetään runsaasti. Silti voi löytyä yllätyksiä. Sellaisiin kuuluu 11-vuotiaan nuorukaisen Preludi d-molli, jota ei ole yleensä julkaistu urkuteosten kokonaisniteissäkään. Bärenreiterin kattavassa laitoksessa (BA 8196) tämä viehättävä miniatyyri on ansaitusti mukana, ehkäpä Felix-pojan ensimmäisenä urkuteoksena. Viisiminuuttinen preludi on jo aitoa Mendelssohnia, vaikka siinä voi kuulla monien esikuvien kuten Mozartin kaikuja.
Preludi alkaa keinahtelevan sävelaiheen toistoilla ja sekvenssillä, joka kertautuu yhä uudelleen, mutta aina myös ilmeeltään kehittyen: 


Perussävellajin jälkeen siirryttiin rinnakkaissävellajiin, F-duuriin, jota puolestaan seuraa dramaattinen g-mollihuipennus, fuugaa muistuttava jakso:

Tämän jälkeen alkaa siirtymä kohti kertausjaksoa. Ennen paluuta pääsävellajiin, d-molliin, nuori sävelseppo nautiskelee hetken sekvenssillä (ks. yllä tahdit 91–), joka muuttaa äskeisen dramaattisen sävelaiheen suloiseksi suvannoksi. Tämän jälkeen alkaa tiivis kertausjakso. Sen päätös soi jo tunnelmallisen codan lailla:

Preludi on julkaistu Bärenreiterin laitoksessa BA 8196.