Virossa on kattava tiekirkkojen
verkosto. Tältä sivulta saat vinkkejä, miten näitä kohteita
voi tavoittaa yleisillä kulkuneuvoilla ja varsinkin junalla.
Lukuisista mahdollisuuksista olen koonnut muutaman
esimerkkiretken vaihtoehtoineen. Matkoille lähdetään yleensä
Tallinnasta, ja reitit on laadittu niin, että takaisin on
mahdollista palata jo samana päivänä tai - mukavan majapaikan
osuessa kohdalle - myöhemminkin. Ja jo Tallinna tarjoaa
kohteita koko päiväksi tai vaikka vain junaa odotellessa,
usein raitiovaunumatkan varrella. Katso tästä Tallinnan
kirkkoja!
Tallinnasta lähtee rautatie kolmeen suuntaan, itään
(Narvaan ja Tarttoon), etelään (Viljandiin ja Pärnuun) ja
länteen (Paldiskiin ja Riisipereen). Narvan radan varressa
vierailemme Rakveressa
ja Kadrinassa sekä Narvassa,
Tarton suunnalla Tartossa
sekä Nõossa, Elvassa ja Valgassa,
Viljandin suunnalla Viljandissa,
Türissa ja Raplassa sekä Pärnussa,
Riisiperen radalla Keilassa
ja Nississä ja Paldiskin radan pääteasemalla Paldiskissa. Linkitän usein
Viron tiekirkkojen sivuille mutta myös muihin tietolähteisiin ja
aineistoihin. 1) Rakvere sijaitsee
puolimatkassa Tallinnasta Narvaan. Junat kulkevat Tallinnan
suunnasta klo 7.55 (perillä 9.11), 11.14 (perillä 12.19), 14.30
(perillä 15.47), 17.26 (18.43), 19.40 vain pe ja su (20.45) ja
21.55 (23.11). Kesäkeskiviikkoisin klo 18 Rakveren Kolminaisuuden kirkossa
soivat urkukesän (Rakvere orelisuvi) konsertit. Sunnuntain
jumalanpalvelus vietetään klo 11. Rakvere on säveltäjämestari
Arvo Pärtin nuoruusvuosien kotikaupunki. Kolminaisuuden kirkon
urut (kuva oikealla) on rakentanut Kriisan urkurakentamo vuonna
1926. Rakentamon toimipaikka on juuri Rakvere. Rakveresta
Tallinnan suuntaan junat lähtevät klo 6.17, 8.33, 12.19, 15.47,
18.44 ja 21.34 (vain pe ja su). Rakveresta on myös hyvät
bussiyhteydet Tallinnaan, ja yhtä kätevää on jatkaa matkaa
Narvaan junalla tai bussilla.
Matkalla Rakvereen on mahdollista poiketa Kadrinan kirkossa ja
vaikkapa tilata kirkon ja sen historiallisten Herrmann-urkujen esittelykonsertti.
Konsertin tilausmaksu menee urkurahastoon. Jos Tallinnasta
lähdetään klo 14.30 junalla, ollaan Kadrinassa klo 15.38. Täältä
voidaan sitten jatkaa Rakvereen klo 18.34 (perillä 18.43).
Mikäli on tarpeen palata Tallinnaan jo samana iltana, se
onnistuu junalla Kadrinasta klo 18.53 tai Rakveresta klo 21.34
(vain pe ja su).
NarvanAleksanterin
kirkossa oli Walckerin rakentamon 30-äänikertaiset urut,
jotka tuhoutuivat kirkon pommituksessa vuonna 1944. Peräti
38-äänikertainen soitin, Kriisan rakentamon vuonna 1936
valmistunut, oli Narvan Pietarin kirkossa, joka niin ikään
tuhoutui vuonna 1944. Aivan aseman lähellä sijaitseva
Aleksanterin kirkko on rakennettu uudelleen, mutta Pietarin
kirkon raunioiden kiviainesta kerrotaan käytetyn Narvan
rautatieaseman uudelleen rakentamiseen. Asemalla on puhutteleva
muistomerkki Memento mori, 'muista kuolevaisuutesi'.
Narvan Maarjan seurakunta viettää messua Aleksanterin kirkossa
sunnuntaisin klo 10 (viroksi) ja klo 12 (venäjäksi).
Suomenkielinen jumalanpalvelus on kuukauden 2. ja 4. lauantaina
klo 11. Kirkossa meneillään olevien restaurointitöiden aikana ei
järjestetä konsertteja, mutta kirkko on avoinna
jumalanpalvelusten aikaan ja 20.3. alkaen keskiviikosta
lauantaihin klo 11–15.
Narvan junat lähtevät
Tallinnasta klo 7.55 (Narvassa klo 10.34), 11.14 (perillä
13.23), 14.30 (perillä klo 17.04), 17.26 (perillä 19.59) ja
19.40 (vain pe ja su, perillä 21.49). Paluuvuorot lähtevät
Narvasta klo 7.17 (Tallinnassa klo 9.51), 11.14 (13.23), 14.30
(17.03), 17.24 (Tallinnassa klo 20.02) ja 20.27 vain pe ja su
(22.38). Narvaan on myös tiheät bussiyhteydet. Narvan
linja-autoasema sijaitsee aivan rautatieaseman vieressä.
Narvaan ja Tarttoon vievän radan varressa on useita muitakin
kirkkoja asemien läheisyydessä. Jo puolen tunnin matkan päässä
Tallinnasta on Raasiku. Raasikun asemalta on kilometrin
kävelymatka Harju-Jaanin kirkolle. Edelleen Aegviidun,
Tapan ja Jõhvin kirkot sijaitsevat asemien
lähellä. Jõhvin kirkossa soivat kahdetkin urut, toiset kuorissa
ja toiset parvella. Jõhvista on myös hyvät bussiyhteydet eri
suuntiin, ja kaupunkiin valmistui Viron uusin konserttitalo
vuonna 2005.
HUOM! Ratatöiden takia
aikatauluissa voi olla muutoksia. Tarkista päivän tilanne
tämän sivun alareunan linkeistä!
2) Tartto on Viron toiseksi suurin kaupunki ja hyvien
liikenneyhteyksien varrella. Bussilla Tallinnasta Tarttoon
pääsee vähintään puolen tunnin välein, mutta juna on nykyisin
nopein yhteys ja kulkee kymmenkunta kertaa päivässä kumpaankin
suuntaan. Jos lähdemme Tallinnasta klo 8.12, saavumme Tarttoon
klo 10.08 (tai lähtö Tallinnasta klo 9.35, saapuminen Tarttoon
klo 11.35). Kävelymatka Tarton asemalta kaupungin keskustaan
voidaan tehdä suomalaisarkkitehti Eliel Saarisen piirtämän Paavalin kirkon kautta.
Kirkon yhteydessä on erinomainen kirjakauppa. Kirkossa valmistui
vuonna 2015 laaja remontti, ja kirkkosali on palautettu
alkuperäiseen asuunsa. Samalla valmistuivat suurehkot urut,
jotka toimitti saksalainen Paschenin rakentamo. Paavalin
kirkossa on runsaasti konsertteja ja jumalanpalvelus lähetetään
joka sunnuntai suorana YouTube-kanavalla.
Matka voi jatkua Marian
seurakunnan restauroitavan kirkkorakennuksen kautta (Kuperjanovin ja Peplerin
kulmauksessa) alakaupunkiin Johanneksen eli Jaanin kirkkoon. Kirkko
on nykyisin Tarton suosituimpia matkailukohteita, ja siellä
järjestetään Paavalin kirkon tavoin runsaasti konsertteja.
Jos ehditään Emajoen toiselle puolelle Pietarin kirkkoon,
päästään näkemään ja ehkä kuulemaankin Tarton kaksista
säilyneistä historiallisista uruista suurempia, W.
Müllverstedtin hienoa soitinta 1800-luvun lopulta. Toinen
arvosoitin on Tarton katolisessa
kirkossa, Georg Glatzlin rakentamat urut vuodelta 1931. Tallinnaan on mahdollista
palata pikajunilla klo 14.12, 15.36, 16.35 ja 18.54.
Paikallisjunat Tartosta Tallinnaan lähtevät iltapäivällä klo
12.00, 17.31 ja 20.10. Mutta kun on päästy alkuun, on varmasti
kiintoisaa harkita myös yöpymistä Tartossa ja lisälenkin
tekemistä seuraavana päivänä Tartosta etelään.
Nõo sijaitsee Tartosta Latvian rajalle Valgaan (ja
edelleen Riikaan) vievän rautatien varrella. Nõon
keskiaikaisen kirkon torni näkyy myös junaan, vaikkei
paikkakunnalla pysähtyisikään. Mutta kannattaa kyllä pysähtyä:
heti Nõon asemalta kylille lähdettäessä saadaan kävellä pitäjän
kuuluisimman lukkarin, Aleksander Läten mukaan nimettyä katua.
Kun siltä käännytään Tarton maantielle, ollaan jo lähellä
kirkkoa. Aleksander Läte
(1860-1948) on Viron musiikkikulttuurin uranuurtajia.
Dresdenissäkin opiskellut Läte oli monialainen muusikko,
säveltäjä, pedagogi, kapellimestari, oppikirjailija ja
musiikkikriitikko. Nõon vuodet ennen vuosisadan vaihdetta olivat
nuoren muusikon kehityksen ja opiskelunkin aikaa. Yli puolet
pitkästä elämästään Läte vietti Tartossa, mutta hänen muistonsa
säilyy nimikkokadun ansiosta myös Nõossa.
Nõon kylälle pääsee Tartosta neljästi päivässä junalla. Tartosta
Nõon taajamaan ja takaisin kulkee myös tiheä bussiliikenne.
Useimmat busseista liikennöivät Tarton ja Elvan väliä, joten matkaa
voi jatkaa Valgan suuntaan Elvaan tai aivan Valgaan saakka ja tutustua Elvan pieneen
uusromaaniseen kirkkoon ja/tai Valgan
harvinaislaatuiseen, ovaalin muotoiseen Johanneksen eli Jaanin kirkkoon.
Valgan rautatieasemalta on vajaan kilometrin kävelymatka aivan
kaupungin keskustaa hallitsevalle kirkolle. Jos tykkää istua
junassa, Valgan retki onnistuu yhdessä päivässä Tallinnastakin
asti. Tällöin lähdetään Tallinnasta klo 8.12 tai 12.13. Paluu
Tallinnaan on klo 16.08 (Valgasta 12.57) tai 20.53 (Valgasta
17.38). Valgasta voi jatkaa matkaa vielä Riikaan ja käydä
ihastelemassa Latvian pääkaupungin Riian tuomiokirkon upeita
Walcker-urkuja vuodelta 1884. Riika on toki tällöin otettava
yöpymiskohteeksi. Tällä YouTube-videolla
pääset suoraan Riian sydämeen. Kesästä 2016 alkaen Valgasta
Riikaan ja päinvastoin on kulkenut vain kaksi junavuoroa aiemman
kolmen sijaan, ja vain kerran päivässä on mahdollista päästä
Tallinnasta asti Riikaan tai päinvastoin, tällöinkin Valgassa
tuntikausia odottaen. Kannattaa siis harkita myös Valgassa
viivähtämistä ja yöpymistä.
Nõon kirkon urut on rakentanut saksalainen E. F. Walcker vuonna
1890, hieman myöhemmin siis kuin Riian tuomiokirkkoon, mutta
uruissa lienee vanhempien urkujen osia. Arvellaan, että Nõon
kirkossa on ollut urut jo 1700-luvun lopussa. Elvan pienehkössä
kirkkosalissa on urkujen sijaan harmoni. Valgan Jaanin
kirkon saksalaiset Ladegast-urut
vuodelta 1867 ovat historiallisesti arvokkaat ja ne on
kunnostettu vastikään. Jaanin kirkossa järjestetään runsaasti konsertteja. HUOM!
Ratatöiden takia aikatauluissa voi olla muutoksia.
Tarkista päivän tilanne tämän sivun alareunan linkeistä!
3) Viljandi on Tallinnasta
Viljandiin vievän rautatien nykyinen pääteasema. Viiden
edestakaisen päivittäisen junavuoron lisäksi Viljandiin kulkee
Tallinnasta myös tiheä bussiliikenne. Viljandin kaksi
luterilaista kirkkoa ovat kumpikin avoinna matkaajalle. Jaanin kirkko on
keskiaikainen (kuva oik.) ja Paavalin kirkko
(Pauluse kirik) 1800-luvun puolivälin jälkeen rakennettu. Kun
asemalta kävellään kaupungin keskustaan, Paavalin kirkko (jossa
on Viron toiseksi suurimmat mekaaniset urut, vuodelta 1866)
hallitsee maisemaa vaikuttavasti. Tästä voit avata videon, jolla
soivat Paavalin kirkon urut. Viljandin Jaanin kirkon ja myös
Paavalin kirkon messut ovat sunnuntaisin klo 11. Niihin ehtii
hyvin Tallinnasta klo 7.40 lähtevällä junalla, joka saapuu
Viljandiin 9.52. Iltapäiväjunat Tallinnaan lähtevät Viljandista
klo 14.50 ja 18.19. Viljandin Vanhan
musiikin festivaalin sekä Folkfestivaalin
konsertteja on myös kirkoissa, joissa myös on runsasta omaa
tarjontaa.
Türi on Viljandin radan
puolimatkan krouvi ja useiden junien pääteasemakin. Türin kirkkosijaitsee kävelymatkan päässä
rautatieasemalta. Türin kirkosta ja seurakunnasta on netissä
tarjolla myös esittelyvideo.
Rapla sijaitsee vain
tunnin matkan päässä Tallinnasta. Raplan asemalta on bussiyhteys
Raplan keskustaan kaikilta junilta ja kaikille junille. Raplan kirkko on
harvinainen kaksitorninen uusromaaninen kirkko. Sen urut ovat
viimeiset ennen toisen maailmansodan syttymistä Virossa
valmistuneet (Kriisa, 1939). Kesäkeskiviikkoisin klo 20 urut
soivat Orelisuvi-konserteissa,
joihin ehtii Tallinnasta klo 18.10 lähtevällä junalla. Paluujuna
Raplasta lähtee klo 21.31. Asemalta ja asemalle on bussiyhteys
aivan kirkon lähellä sijaitsevalta linja-autoasemalta. Raplan
kirkko on myös jokakesäisten musiikkijuhlien
keskuspaikka. Jumalanpalvelukset alkavat pyhäisin klo 12. Niihin
ehtii Tallinnasta klo 10.30 lähtevällä junalla.
Yhteydet Tallinnasta Raplaan ovat tiheät. On siten myös
mahdollista poiketa Raplassa ja jatkaa eteenpäin Türiin tai
Viljandiin samankin päivän aikana.
Viljandin radan puolivälistä, Lellen asemalta, haarautuu Pärnun rata. Valitettavasti
henkilöjunaliikenne Lellestä Pärnuun loppui 8.12.2018. Pärnuun
pääsee kuitenkin bussilla, erityisesti Tallinnasta noin kerran
tunnissa, ja myös Raplasta ja Lellestä Pärnuun on ainakin
kulkenut junaa korvaava bussi, joka on ajanut Vändran ja Sindin
keskusten kautta ja päätyy Pärnussa aivan kaupungin keskustaan,
toisin kuin nykyinen ratalinja. Nämä aikataulut on syytä
varmistaa!
Pärnun Elisabetin kirkko on
kaunis barokkikirkko. Kirkon rikassointiset urut ovat vuodelta
1928, ja kesäisin niitä pääsee kuulemaan joka perjantai-ilta klo
20 pidettävässä konsertissa. Messua vietetään sunnuntaisin
klo 10 ja 18. Elokuussa 2010 kirkossa vihittiin käyttöön toisetkin
urut, Kriisan rakentamat. Kirkon eteläparven ikkunan
lasimaalaus on samalla osa uusien urkujen julkisivua.
4) Keila on vilkas
kuntakeskus Haapsalun radan varressa, vain reilun puolen tunnin
matkan päässä Tallinnasta. Tallinnan ja Keilan välillä kulkee
tiheä sähköjunaliikenne. Keila on risteysasema, sillä täältä
rata haarautuu Paldiskiin ja Turbaan, ja vielä pari
vuosikymmentä sitten aina Haapsalun kylpyläkaupunkiin asti.
Suunnitelmissa on raiteiden ja junaliikenteen palauttaminen taas
Haapsaluun saakka.
Keilan kirkon
Walcker-urut (joita oheisessa videonäytteessä
soittaa Pille Metsson) ovat urkurakennuksen historiasta
kiinnostuneelle erityisen mielenkiinnon kohde, sillä näissä
uruissa E. F. Walckerin rakentamo käytti ensimmäistä kertaa ns.
keilalaatikkoa keventääkseen urkujen klaviatuurin kosketusta;
tosin Terkmannin rakentamo uudisti ja laajensi soittimen vuonna
1914. Nimiyhteys Keila - keilalaatikko on hauska sattuma, sillä
urkujen keilalaatikon nimitys ei tule paikkakunnasta vaan saksan
sanasta Kegel – joka taas kylläkin on Keilan saksankielinen
nimi! Keilan kirkolla ja seurakunnalla on värikäs historia,
josta voi lukea seurakunnan
kotisivulta myös englanniksi. Keilan pappi Jakob Kukk
valittiin ensimmäisenä virolaisena Viron kirkon piispaksi vuonna
1919.
Keilasta matka voi jatkua toisella junalla Nissin entisen kunnan
Riisiperen asemalle, josta tulee reilun kilometrin kävelymatka Nissin kirkolle kauniin
peltomaiseman halki. Kirkkoa ympäröivien avarien peltojen
ansiosta kauas näkyvä kirkon terävä ja korkea torni lienee
synnyttänyt sanonnan ”nina kui Nissi kiriku torn” (nenä kuin
Nissin kirkon torni). Jumalanpalvelukset alkavat sunnuntaisin
klo 12.
Vuonna 2019 vanhalle Haapsalun radalle palautettiin kiskot ja
junaliikenne osuudelle Riisipere-Turba. Nissin kirkkoa voi nyt
ihailla myös junan ikkunasta Riisiperen ja Turban välillä.
5) Paldiski
tunnetaan tukikohtahistoriastaan. Jo tsaarin laivasto
majaili 1700-luvulta alkaen Paldiskissa, jonka nimi lienee
käännösperua sanoista Baltischport (saks.) tai Baltijski
Port (ven.), Baltian satama. Sataman Paldiskiin rakensivat
alkuaan jo ruotsalaiset suurvaltakaudellaan 1600-luvulla.
Paldiski on nykyisin
moderni satamakaupunki ja samalla myös idyllinen ja
luonnonläheinen pikkukaupunki meren äärellä. Paldiskin
ev.lut. kirkko on
koruttoman vaikuttava uusklassinen kirkkorakennus vuodelta
1842. Paldiskin Nikolain kirkko on siis samanikäinen ja
samanniminen kuin alkuaan Helsingin tuomiokirkko. Jumalanpalvelukset
pidetään kuukauden toisena ja neljäntenä sunnuntaina klo 11.
Tallinnasta voi tällöin lähteä junalla klo 9.37. Aikataulut
kannattaa aina tarkistaa alla olevista linkeistä!
