”Junalla (tai bussilla) kirkkoon...”

Virossa on kattava tiekirkkojen verkosto. Tältä sivulta saat vinkkejä, miten näitä kohteita voi tavoittaa yleisillä kulkuneuvoilla ja myös junalla. Lukuisista mahdollisuuksista olen koonnut muutaman esimerkkiretken vaihtoehtoineen. Matkoille lähdetään yleensä Tallinnasta, ja reitit on laadittu niin, että takaisin on mahdollista palata jo samana päivänä tai - mukavan majapaikan osuessa kohdalle - myöhemminkin. Ja jo Tallinna tarjoaa kohteita koko päiväksi tai vaikka vain junaa odotellessa, usein raitiovaunumatkan varrella. Katso tästä Tallinnan kirkkoja!

Tallinnasta lähtee rautatie kolmeen suuntaan, itään (Narvaan ja Tarttoon), etelään (Viljandiin ja Pärnuun) ja länteen (Paldiskiin ja Turbaan). Narvan radan varressa vierailemme Rakveressa ja Kadrinassa sekä Narvassa, Tarton suunnalla Tartossa sekä Nõossa, Elvassa ja Valgassa, Viljandin suunnalla Viljandissa, Türissa ja Raplassa sekä Pärnussa, Haapsalun radalla Keilassa ja Nississä ja Paldiskin radan pääteasemalla Paldiskissa. Linkitän usein Viron tiekirkkojen sivuille mutta myös muihin tietolähteisiin ja aineistoihin.

1) Rakvere sijaitsee puolimatkassa Tallinnasta Narvaan. Junat kulkevat Tallinnan suunnasta kuudesti päivässä ja bussit tiheämminkin. Rakvere on säveltäjämestari Arvo Pärtin nuoruusvuosien kotikaupunki. Kolminaisuuden kirkon urut (kuva oikealla) on rakentanut Kriisan urkurakentamo vuonna 1926, siis pian 100 vuotta sitten. Rakentamon toimipaikka on juuri Rakvere. Rakveren kirkossa on kesäkuukausina urkumusiikin puolituntinen joka kekiviikko klo 18. Sen jälkeen on mahdollista palata Tallinnaan klo 21.25 lähtevällä junalla tai jatkaa matkaa Narvan suuntaan klo 20.19.

Rakveren naapuripitäjässä, Kadrinasssa, on Rakveren Kriisa-urkujakin vanhempi soitin, latvialaisen Carl August Hermannin alkujaan Pietariin rakentamat urut, jotka Kadrinan seurakunta osti vuonna 1895. Voit vaikkapa tilata kirkon ja urkujen esittelykonsertin. Tilausmaksu menee kirkon urkurahastoon. Tallinnasta pääsee Kadrinaan kolmesti päivässä junalla ja yhtä lailla Rakveren suunnasta. Jos Rakveresta lähdetään Tallinnan suuntaan klo 15.48, saavutaan Kadrinaan klo 15.58. Kirkkoretken jälkeen (matkaa asemalta noin 1,5 kilometriä) Kadrinasta voidaan jatkaa Tallinnaan klo 19.10 – tai sitten kohti Narvaa klo 20.08.
 
Narvan Aleksanterin kirkossa oli Walckerin rakentamon 30-äänikertaiset urut, jotka tuhoutuivat kirkon pommituksessa vuonna 1944. Peräti 38-äänikertainen soitin, Kriisan rakentamon vuonna 1936 valmistunut, oli Narvan Pietarin kirkossa, joka niin ikään tuhoutui vuonna 1944. Aivan aseman lähellä sijaitseva Aleksanterin kirkko on rakennettu uudelleen, mutta Pietarin kirkon raunioiden kiviainesta kerrotaan käytetyn Narvan rautatieaseman uudelleen rakentamiseen. Asemalla on puhutteleva muistomerkki Memento mori, 'muista kuolevaisuutesi'. Narvan Maarjan seurakunta viettää messua Aleksanterin kirkossa sunnuntaisin klo 10 (viroksi) ja klo 12 (venäjäksi). Suomenkielinen jumalanpalvelus on kuukauden 2. ja 4. lauantaina klo 11. Kirkossa meneillään olevien restaurointitöiden aikana ei järjestetä konsertteja, mutta kirkko on avoinna jumalanpalvelusten aikaan ja ainakin kesäaikaan keskiviikosta lauantaihin klo 11–15.

Narvaan pääsee Tallinnasta junalla viidesti päivässä ja bussilla miltei tunneittain. Narvan linja-autoasema sijaitsee aivan rautatieaseman vieressä, joten luontevaa on myös tehdä meno- ja paluumatka eri kulkuneuvolla ja tutustua uusiin maisemiin.

Narvaan ja Tarttoon vievän radan varressa on useita muitakin kirkkoja asemien läheisyydessä. Jo puolen tunnin matkan päässä Tallinnasta sijaitsevalta Raasikun asemalta on kilometrin kävelymatka Harju-Jaanin kirkolle. Edelleen Aegviidun, Tapan ja Jõhvin kirkot sijaitsevat asemien lähellä. Jõhvin kirkossa soivat kahdetkin urut, toiset kuorissa ja toiset parvella. Jõhvista on myös hyvät bussiyhteydet eri suuntiin. Kaupunkiin valmistui Viron uusin konserttitalo vuonna 2005.

HUOM! Ratatöiden takia aikatauluissa voi olla muutoksia. Tarkista päivän tilanne tämän sivun alareunan linkeistä!
   
2) Tartto on Viron toiseksi suurin kaupunki ja hyvien liikenneyhteyksien varrella. Bussilla Tallinnasta Tarttoon pääsee vähintään puolen tunnin välein ja junallakin kymmenkunta kertaa päivässä kumpaankin suuntaan. Kaikki Tarton junat pysähtyvät myös Jõgevan asemalla puolisen tuntia ennen Tarttoa (Tallinnan suunnasta) tai päinvastoin. Jõgevalla kannattaa poiketa, sillä vain parin sadan metrin kävelymatkan päässä asemalta sijaitsee Jõgevan uusi kirkko. Se vihittiin käyttöönsä jouluna 2023. Kirkko on rakennettu vanhan vesitornin yhteyteen ja edustaa modernia kirkkoarkkitehtuuria. Jumalanpalvelukset Jõgevan uudessa kirkossa alkavat sunnuntaisin klo 11. Jõgevan asemalla kannattaa pistäytyä myös runoilija Betti Alverin kotimuseossa. Se on avoinna tiistaista perjantaihin klo 10-17 ja lauantaisin klo 10-14, ei siis, harmi kyllä, sunnuntaisin.

Kirkkoretki Tartossa voidaan aloittaa suomalaisarkkitehti Eliel Saarisen piirtämän Paavalin kirkon kautta. Kirkon yhteydessä on kirjakauppa. Kirkossa valmistui vuonna 2015 laaja remontti, ja kirkkosali on palautettu alkuperäiseen asuunsa. Samalla kirkko sai suurehkot urut, jotka toimitti saksalainen Paschenin rakentamo. Paavalin kirkossa on usein konsertteja ja jumalanpalvelus lähetetään joka sunnuntai klo 10 suorana YouTube-kanavalla.

Paavalin kirkolta voidaan jatkaa Marian seurakunnan restauroitavan kirkkorakennuksen kautta (Kuperjanovin ja Peplerin katujen kulmauksessa) alakaupunkiin Johanneksen eli Jaanin kirkkoon. Tämä Johannes Kastajalle omistettu kirkko on nykyisin Tarton suosituimpia matkailukohteita, ja siellä järjestetään Paavalin kirkon tavoin runsaasti konsertteja. Jos ehditään Emajoen toiselle puolelle Pietarin kirkkoon, päästään näkemään ja ehkä kuulemaankin Tarton kaksista säilyneistä historiallisista uruista suurempia, W. Müllverstedtin hienoa soitinta 1800-luvun lopulta. Toinen arvosoitin on Tarton katolisessa kirkossa, Georg Glatzlin rakentamat urut vuodelta 1931.

Kun on päästy hyvään alkuun, on varmasti kiintoisaa harkita myös yöpymistä Tartossa (tai Jõgevalla) ja lisälenkin tekemistä seuraavana päivänä Tartosta etelään.

Nõo sijaitsee Tartosta Latvian rajalle Valgaan (ja edelleen Riikaan) vievän rautatien varrella. Nõon keskiaikaisen kirkon torni näkyy myös junaan, vaikkei paikkakunnalla pysähtyisikään. Mutta kannattaa kyllä pysähtyä: heti Nõon asemalta kylille lähdettäessä saadaan kävellä pitäjän kuuluisimman lukkarin, Aleksander Läten mukaan nimettyä katua. Kun siltä käännytään Tarton maantielle, ollaan jo lähellä kirkkoa.

Aleksander Läte (1860-1948) on Viron musiikkikulttuurin uranuurtajia. Dresdenissäkin opiskellut Läte oli monialainen muusikko, säveltäjä, pedagogi, kapellimestari, oppikirjailija ja musiikkikriitikko. Nõon vuodet ennen vuosisadan vaihdetta olivat nuoren muusikon kehityksen ja opiskelunkin aikaa. Yli puolet pitkästä elämästään Läte vietti Tartossa, mutta hänen muistonsa säilyy nimikkokadun tavoin myös Nõossa. Nõon kirkon pääurut on rakentanut saksalainen E. F. Walcker vuonna 1890, muutamaa vuotta myöhemmin kuin Riian tuomiokirkkoon, mutta uruissa lienee myös vanhempien urkujen osia. Arvellaan, että Nõon kirkossa on ollut urut jo 1700-luvun lopussa.

Nõon kylälle pääsee Tartosta neljästi päivässä junalla. Tartosta Nõon taajamaan ja takaisin kulkee myös tiheä bussiliikenne aivan kirkon ohi. Useimmat busseista liikennöivät Tarton ja Elvan väliä, joten matkaa voi jatkaa Valgan suuntaan Elvaan tai aivan Valgaan saakka ja tutustua Elvan pieneen uusromaaniseen kirkkoon ja/tai Valgan harvinaislaatuiseen, ovaalin muotoiseen Johanneksen eli Jaanin kirkkoon. Valgan Jaanin kirkon saksalaiset Ladegast-urut vuodelta 1867 ovat historiallisesti arvokkaat ja ne on kunnostettu vastikään. Valgan yhteiseltä bussi- ja rautatieasemalta on vajaan kilometrin kävelymatka aivan kaupungin keskustaa hallitsevalle kirkolle. Valgan retki onnistuu Tarton tavoin yhdessäkin päivässä Tallinnasta asti.

Valgasta voi kätevästi jatkaa matkaa Latviaan ja Riikaan ja käydä ihastelemassa Riian tuomiokirkon upeita Walcker-urkuja vuodelta 1884. Riika kannattaa tällöin ottaa yöpymiskohteeksi, vaikka samana päivänäkin ehtii palata Valgaan saakka. Kun jatkat Valgasta klo 14.11 (tai lähdet Tallinnasta klo 10.10 ja vaihdat tähän junaan Valgassa), saavut Riikaan klo 16.37. Paluu Tallinnaan onnistuu Riiasta klo 11.16 lähtevällä junalla. Myös YouTuben välityksellä saa Riian tuomiokirkon uruista hyvän kuvan. Näille uruille Franz Liszt sävelsi fantasiansa Nun danket alle Gott. Riiasta voit matkata junalla myös Liepajaan, joka muistetaan suomalaisten jääkäreiden kokoontumispaikkana. Liepajan Pyhän Kolminaisuuden kirkko tunnetaan maailman suurimmista mekaanisista uruistaan. YouTube-videolla Liepajan ainutlaatuisten urkujen värikylläisyyttä esittelee Krzystzrof Urbaniak. Latviassa on tuotettu myös YouTubessa näkyvä ohjelmasarja Latvian kirkkojen taideaarteista. Muuten: jos aloitit Tallinnaan tutustumisen raitiovaunun kyydissä, voit Riiassa ja Liepajassa tehdä samoin. Liepaja sai sähköllä kulkevat raitiovaununsa ensimmäisenä koko Baltiassa, jo vuonna 1899.

HUOM! Ratatöiden takia aikatauluissa voi olla muutoksia. Tarkista päivän tilanne tämän sivun alareunan linkeistä!

3) Viljandi on Tallinnasta Viljandiin vievän rautatien nykyinen pääteasema. Viiden edestakaisen päivittäisen junavuoron lisäksi Viljandiin kulkee Tallinnasta myös tiheä bussiliikenne. Viljandin kaksi luterilaista kirkkoa ovat kumpikin avoinna matkaajalle. Jaanin kirkko on keskiaikainen (kuva oik.) ja Paavalin kirkko (Pauluse kirik) 1800-luvun puolivälin jälkeen rakennettu. Kun asemalta kävellään kaupungin keskustaan, Paavalin kirkko (jossa on Viron toiseksi suurimmat mekaaniset urut, vuodelta 1866) hallitsee maisemaa vaikuttavasti. Tästä voit avata videon, jolla soivat Paavalin kirkon urut. Viljandin Jaanin kirkon ja myös Paavalin kirkon messut ovat sunnuntaisin klo 11. Niihin ehtii hyvin Tallinnasta klo 7.38 lähtevällä junalla, joka saapuu Viljandiin 9.55. Iltapäiväjunat Tallinnaan lähtevät Viljandista klo 15.07 ja 18.52. Viljandin Vanhan musiikin festivaalin sekä Folkfestivaalin konsertteja on myös kirkoissa.
 
Türi on Viljandin radan puolimatkan krouvi ja useiden junien pääteasemakin. Türin kirkko sijaitsee kävelymatkan päässä rautatieasemalta. Türin kirkosta ja seurakunnasta on netissä tarjolla myös esittelyvideo.

Rapla sijaitsee vain tunnin matkan päässä Tallinnasta. Raplan asemalta on bussiyhteys Raplan keskustaan kaikilta junilta ja kaikille junille. Raplan kirkko on harvinainen kaksitorninen uusromaaninen kirkko. Sen urut ovat viimeiset ennen toisen maailmansodan syttymistä Virossa valmistuneet (Kriisa, 1939). Kesäkeskiviikkoisin klo 20 urut soivat Orelisuvi-konserteissa, joihin ehtii Tallinnasta klo 18.02 lähtevällä junalla. Paluujuna Raplasta lähtee klo 22.22. Raplan asemalta ja asemalle on joka junalle bussiyhteys kirkon lähellä sijaitsevalta linja-autoasemalta. Raplan kirkko on myös jokakesäisten musiikkijuhlien keskuspaikka. Jumalanpalvelukset alkavat pyhäisin klo 12. Niihin ehtii Tallinnasta klo 10.19 lähtevällä junalla.

Yhteydet Tallinnasta Raplaan ovat tiheät. On siten myös mahdollista poiketa Raplassa ja jatkaa eteenpäin Türiin tai Viljandiin samankin päivän aikana.

Viljandin radan puolivälistä, Lellen asemalta, haarautuu Pärnun rata. Valitettavasti henkilöjunaliikenne Lellestä Pärnuun loppui 8.12.2018. Pärnuun pääsee kuitenkin bussilla, erityisesti Tallinnasta noin kerran tunnissa, ja myös Raplasta ja Lellestä Pärnuun kulkee junaa korvaava bussi, joka ajaa Vändran ja Sindin keskusten kautta ja päätyy Pärnussa aivan kaupungin keskustaan, toisin kuin nykyinen ratalinja. Kaikki aikataulut löytyvät bussien aikatauluhausta.

Pärnun Elisabetin kirkko on kaunis barokkikirkko. Kirkon rikassointiset urut ovat vuodelta 1928, ja kesäisin niitä pääsee kuulemaan joka perjantai-ilta klo 20 pidettävässä konsertissa. Messua vietetään sunnuntaisin klo 10 ja 18. Vuonna 2010 kirkossa vihittiin käyttöön toisetkin urut, Kriisan rakentamon valmistamat. Kirkon eteläparven ikkunan lasimaalaus on samalla osa uusien urkujen julkisivua. Molemmat urut näkyvät videolla (yllä), mutta äänessä on tällä kertaa vuonna 1928 valmistunut klassikko, riikalaisen rakentamon Kolbe & Durejs pian satavuotias helmi. Pärnussa on runsaasti konsertteja myös konserttitalossa.

 
4) Keila on vilkas kuntakeskus Haapsalun radan varressa, vain reilun puolen tunnin matkan päässä Tallinnasta. Tallinnan ja Keilan välillä kulkee tiheä sähköjunaliikenne, ja bussilla pääsee myös aivan kirkon viereen. Keila on risteysasema, sillä täältä rata haarautuu Paldiskiin ja Turbaan, vielä pari vuosikymmentä sitten aina Haapsalun kylpyläkaupunkiin asti. Suunnitelmissa on raiteiden ja junaliikenteen palauttaminen taas Haapsaluun saakka.


Keilan keskiaikaisen kivikirkon Walcker-urut (joita oheisessa videonäytteessä soittaa Pille Metsson) ovat urkurakennuksen historiasta kiinnostuneelle erityisen mielenkiinnon kohde, sillä näissä uruissa E. F. Walckerin rakentamo käytti ensimmäistä kertaa ns. keilalaatikkoa keventääkseen urkujen klaviatuurin kosketusta; tosin Terkmannin rakentamo uudisti ja laajensi soittimen vuonna 1914. Nimiyhteys Keila - keilalaatikko on hauska sattuma, sillä urkujen keilalaatikon nimitys ei tule paikkakunnasta vaan saksan sanasta Kegel – joka taas kylläkin on Keilan saksankielinen nimi! Keilan kirkolla ja seurakunnalla on värikäs historia, josta voi lukea seurakunnan kotisivulta myös englanniksi. Keilan pappi Jakob Kukk valittiin ensimmäisenä virolaisena Viron kirkon piispaksi vuonna 1919.

Keilasta matka voi jatkua junalla Riisiperen asemalle, josta tulee reilun kilometrin kävelymatka Nissin kirkolle kauniin peltomaiseman halki. Kirkkoa ympäröivien avarien peltojen ansiosta kauas näkyvä kirkon terävä ja korkea torni lienee synnyttänyt sanonnan ”nina kui Nissi kiriku torn” (nenä kuin Nissin kirkon torni). Jumalanpalvelukset alkavat sunnuntaisin klo 12.
 
Vuonna 2019 vanhalle Haapsalun radalle palautettiin kiskot ja junaliikenne osuudelle Riisipere-Turba. Nissin kirkkoa voi nyt ihailla myös junan ikkunasta Riisiperen ja Turban välillä. Bussilla Haapsaluun pääsee Tallinnasta tiheästi, ja vierailu kannattaa. Haapsalun tuomiokirkossa on vilkkaasti kesätapahtumia, ja myös viereinen Jaanin kirkko on historiallinen. Myös Viron ortodoksisen kirkon apulaispiispan virkanimi on Haapsalun piispa. Haapsalun ortodoksinen Maria Magdaleenan kirkko sijaitsee Haapsalun keskustassa kuten luterilaiset linnankirkko ja Jaanin kirkkokin.
5) Paldiski tunnetaan tukikohtahistoriastaan. Jo tsaarin laivasto majaili 1700-luvulta alkaen Paldiskissa, jonka nimi lienee käännösperua sanoista Baltischport (saks.) tai Baltijski Port (ven.), Baltian satama. Sataman Paldiskiin rakensivat alkuaan jo ruotsalaiset suurvaltakaudellaan 1600-luvulla.




Paldiski on nykyisin moderni satamakaupunki ja samalla myös idyllinen ja luonnonläheinen pikkukaupunki meren äärellä. Paldiskin ev.lut. kirkko on koruttoman vaikuttava uusklassinen kirkkorakennus vuodelta 1842. Paldiskin Nikolain kirkko on siis samanikäinen ja samanniminen kuin alkuaan Helsingin tuomiokirkko. Jumalanpalvelukset alkavat sunnuntaisin klo 14.30. Nikolain kirkko sijaitsee vajaan kilometrin päässä asemalta tai bussien päätepysäkiltä osoitteessa Mere 12. Aikataulut kannattaa aina tarkistaa alla olevista linkeistä!
Linkkejä:
Viron juna-aikataulut
Latvian junat
Bussien aikatauluhaku
Bussien ja junien aikatauluhaku
Tallinnan paikallisliikenne
Viron tiekirkot
Eesti orelid
Viron kirkkoja ja urkuja
Latvian kirkkoja ja urkuja
Viron rautatieasemat

jh 2010 (päivitetty 14.7.25)