Virossa on kattava tiekirkkojen
verkosto. Tältä sivulta saat vinkkejä, miten näitä kohteita
voi tavoittaa yleisillä kulkuneuvoilla ja myös junalla.
Lukuisista mahdollisuuksista olen koonnut muutaman
esimerkkiretken vaihtoehtoineen. Matkoille lähdetään yleensä
Tallinnasta, ja reitit on laadittu niin, että takaisin on
mahdollista palata jo samana päivänä tai - mukavan majapaikan
osuessa kohdalle - myöhemminkin. Ja jo Tallinna tarjoaa
kohteita koko päiväksi tai vaikka vain junaa odotellessa,
usein raitiovaunumatkan varrella. Katso tästä Tallinnan
kirkkoja!
Tallinnasta lähtee rautatie kolmeen suuntaan, itään
(Narvaan ja Tarttoon), etelään (Viljandiin ja Pärnuun) ja
länteen (Paldiskiin ja Turbaan). Narvan radan varressa
vierailemme Rakveressa
ja Kadrinassa sekä Narvassa,
Tarton suunnalla Tartossa
sekä Nõossa, Elvassa ja Valgassa,
Viljandin suunnalla Viljandissa,
Türissa ja Raplassa sekä Pärnussa,
Haapsalun radalla Keilassa
ja Nississä ja Paldiskin radan pääteasemalla Paldiskissa. Linkitän usein
Viron tiekirkkojen sivuille mutta myös muihin tietolähteisiin ja
aineistoihin. 1) Rakvere sijaitsee
puolimatkassa Tallinnasta Narvaan. Junat kulkevat Tallinnan
suunnasta kuudesti päivässä ja bussit tiheämminkin. Rakvere on
säveltäjämestari Arvo Pärtin nuoruusvuosien kotikaupunki. Kolminaisuuden
kirkon urut (kuva oikealla) on rakentanut Kriisan
urkurakentamo vuonna 1926, siis pian 100 vuotta sitten.
Rakentamon toimipaikka on juuri Rakvere. Rakveren kirkossa on
kesäkuukausina urkumusiikin
puolituntinen joka kekiviikko klo 18. Sen jälkeen on
mahdollista palata Tallinnaan klo 21.25 lähtevällä junalla tai
jatkaa matkaa Narvan suuntaan klo 20.19.
Rakveren naapuripitäjässä, Kadrinasssa, on Rakveren
Kriisa-urkujakin vanhempi soitin, latvialaisen Carl August Hermannin
alkujaan Pietariin rakentamat urut, jotka Kadrinan seurakunta
osti vuonna 1895. Voit vaikkapa tilata kirkon ja urkujen esittelykonsertin.
Tilausmaksu menee kirkon urkurahastoon. Tallinnasta pääsee
Kadrinaan kolmesti päivässä junalla ja yhtä lailla Rakveren suunnasta. Jos
Rakveresta lähdetään Tallinnan suuntaan klo 15.48, saavutaan
Kadrinaan klo 15.58. Kirkkoretken jälkeen (matkaa asemalta noin
1,5 kilometriä) Kadrinasta voidaan jatkaa Tallinnaan klo 19.10 –
tai sitten kohti Narvaa klo 20.08.
NarvanAleksanterin
kirkossa oli Walckerin rakentamon 30-äänikertaiset urut,
jotka tuhoutuivat kirkon pommituksessa vuonna 1944. Peräti
38-äänikertainen soitin, Kriisan rakentamon vuonna 1936
valmistunut, oli Narvan Pietarin kirkossa, joka niin ikään
tuhoutui vuonna 1944. Aivan aseman lähellä sijaitseva
Aleksanterin kirkko on rakennettu uudelleen, mutta Pietarin
kirkon raunioiden kiviainesta kerrotaan käytetyn Narvan
rautatieaseman uudelleen rakentamiseen. Asemalla on puhutteleva
muistomerkki Memento mori, 'muista kuolevaisuutesi'.
Narvan Maarjan seurakunta viettää messua Aleksanterin kirkossa
sunnuntaisin klo 10 (viroksi) ja klo 12 (venäjäksi).
Suomenkielinen jumalanpalvelus on kuukauden 2. ja 4. lauantaina
klo 11. Kirkossa meneillään olevien restaurointitöiden aikana ei
järjestetä konsertteja, mutta kirkko on avoinna
jumalanpalvelusten aikaan ja ainakin kesäaikaan keskiviikosta
lauantaihin klo 11–15.
Narvaan pääsee
Tallinnasta junalla viidesti päivässä ja bussilla miltei
tunneittain. Narvan linja-autoasema sijaitsee aivan
rautatieaseman vieressä, joten luontevaa on myös tehdä meno- ja
paluumatka eri kulkuneuvolla ja tutustua uusiin maisemiin.
Narvaan ja Tarttoon vievän radan varressa on useita muitakin
kirkkoja asemien läheisyydessä. Jo puolen tunnin matkan päässä
Tallinnasta sijaitsevalta Raasikun asemalta on kilometrin
kävelymatka Harju-Jaanin kirkolle. Edelleen Aegviidun,
Tapan ja Jõhvin kirkot sijaitsevat asemien
lähellä. Jõhvin kirkossa soivat kahdetkin urut, toiset kuorissa
ja toiset parvella. Jõhvista on myös hyvät bussiyhteydet eri
suuntiin. Kaupunkiin valmistui Viron uusin konserttitalo vuonna
2005.
HUOM! Ratatöiden takia
aikatauluissa voi olla muutoksia. Tarkista päivän tilanne
tämän sivun alareunan linkeistä!
2) Tartto on Viron toiseksi suurin kaupunki ja hyvien
liikenneyhteyksien varrella. Bussilla Tallinnasta Tarttoon
pääsee vähintään puolen tunnin välein ja junallakin kymmenkunta
kertaa päivässä kumpaankin suuntaan. Kaikki Tarton junat
pysähtyvät myös Jõgevan asemalla puolisen tuntia ennen
Tarttoa (Tallinnan suunnasta) tai päinvastoin. Jõgevalla
kannattaa poiketa, sillä vain parin sadan metrin kävelymatkan
päässä asemalta sijaitsee Jõgevan
uusi kirkko. Se vihittiin käyttöönsä jouluna 2023. Kirkko
on rakennettu vanhan vesitornin yhteyteen ja edustaa modernia
kirkkoarkkitehtuuria. Jumalanpalvelukset Jõgevan uudessa
kirkossa alkavat sunnuntaisin klo 11. Jõgevan asemalla kannattaa
pistäytyä myös runoilija Betti
Alverin kotimuseossa. Se on avoinna tiistaista
perjantaihin klo 10-17 ja lauantaisin klo 10-14, ei siis, harmi
kyllä, sunnuntaisin.
Kirkkoretki Tartossa voidaan aloittaa suomalaisarkkitehti Eliel
Saarisen piirtämän Paavalin
kirkon kautta. Kirkon yhteydessä on kirjakauppa. Kirkossa
valmistui vuonna 2015 laaja remontti, ja kirkkosali on
palautettu alkuperäiseen asuunsa. Samalla kirkko sai suurehkot
urut, jotka toimitti saksalainen Paschenin rakentamo. Paavalin
kirkossa on usein konsertteja ja jumalanpalvelus lähetetään joka
sunnuntai klo 10 suorana YouTube-kanavalla.
Paavalin kirkolta
voidaan jatkaa Marian
seurakunnan restauroitavan kirkkorakennuksen kautta (Kuperjanovin ja Peplerin katujen
kulmauksessa) alakaupunkiin Johanneksen eli Jaanin kirkkoon. Tämä
Johannes Kastajalle omistettu kirkko on nykyisin Tarton
suosituimpia matkailukohteita, ja siellä järjestetään Paavalin
kirkon tavoin runsaasti konsertteja.
Jos ehditään Emajoen toiselle puolelle Pietarin kirkkoon,
päästään näkemään ja ehkä kuulemaankin Tarton kaksista
säilyneistä historiallisista uruista suurempia, W.
Müllverstedtin hienoa soitinta 1800-luvun lopulta. Toinen
arvosoitin on Tarton katolisessa
kirkossa, Georg Glatzlin rakentamat urut vuodelta 1931.
Kun on päästy hyvään
alkuun, on varmasti kiintoisaa harkita myös yöpymistä Tartossa
(tai Jõgevalla) ja lisälenkin tekemistä seuraavana päivänä
Tartosta etelään.
Nõo sijaitsee Tartosta Latvian rajalle Valgaan (ja
edelleen Riikaan) vievän rautatien varrella. Nõon
keskiaikaisen kirkon torni näkyy myös junaan, vaikkei
paikkakunnalla pysähtyisikään. Mutta kannattaa kyllä pysähtyä:
heti Nõon asemalta kylille lähdettäessä saadaan kävellä pitäjän
kuuluisimman lukkarin, Aleksander Läten mukaan nimettyä katua.
Kun siltä käännytään Tarton maantielle, ollaan jo lähellä
kirkkoa.
Aleksander Läte
(1860-1948) on Viron musiikkikulttuurin uranuurtajia.
Dresdenissäkin opiskellut Läte oli monialainen muusikko,
säveltäjä, pedagogi, kapellimestari, oppikirjailija ja
musiikkikriitikko. Nõon vuodet ennen vuosisadan vaihdetta olivat
nuoren muusikon kehityksen ja opiskelunkin aikaa. Yli puolet
pitkästä elämästään Läte vietti Tartossa, mutta hänen muistonsa
säilyy nimikkokadun tavoin myös Nõossa. Nõon kirkon pääurut on rakentanut
saksalainen E. F. Walcker vuonna 1890, muutamaa vuotta myöhemmin
kuin Riian tuomiokirkkoon, mutta uruissa lienee myös vanhempien
urkujen osia. Arvellaan, että Nõon kirkossa on ollut urut jo
1700-luvun lopussa.
Nõon kylälle pääsee
Tartosta neljästi päivässä junalla. Tartosta Nõon taajamaan ja
takaisin kulkee myös tiheä bussiliikenne aivan kirkon ohi.
Useimmat busseista liikennöivät Tarton ja Elvan väliä, joten matkaa
voi jatkaa Valgan suuntaan Elvaan tai aivan Valgaan saakka ja tutustua Elvan
pieneen uusromaaniseen kirkkoon ja/tai Valgan
harvinaislaatuiseen, ovaalin muotoiseen Johanneksen eli Jaanin kirkkoon.
Valgan Jaanin
kirkon saksalaiset Ladegast-urut
vuodelta 1867 ovat historiallisesti arvokkaat ja ne on
kunnostettu vastikään. Valgan yhteiseltä bussi- ja
rautatieasemalta on vajaan kilometrin kävelymatka aivan
kaupungin keskustaa hallitsevalle kirkolle. Valgan retki
onnistuu Tarton tavoin yhdessäkin päivässä Tallinnasta asti.
Valgasta voi kätevästi jatkaa matkaa Latviaan ja Riikaan
ja käydä ihastelemassa Riian tuomiokirkon upeita Walcker-urkuja
vuodelta 1884. Riika kannattaa tällöin ottaa yöpymiskohteeksi,
vaikka samana päivänäkin ehtii palata Valgaan saakka. Kun jatkat
Valgasta klo 14.11 (tai lähdet Tallinnasta klo 10.10 ja vaihdat
tähän junaan Valgassa), saavut Riikaan klo 16.37. Paluu
Tallinnaan onnistuu Riiasta klo 11.16 lähtevällä junalla. Myös
YouTuben välityksellä saa Riian tuomiokirkon
uruista hyvän kuvan. Näille uruille Franz Liszt sävelsi
fantasiansa Nun danket alle Gott. Riiasta voit matkata
junalla myös Liepajaan, joka muistetaan suomalaisten jääkäreiden
kokoontumispaikkana. Liepajan Pyhän Kolminaisuuden kirkko
tunnetaan maailman suurimmista mekaanisista uruistaan.
YouTube-videolla Liepajan ainutlaatuisten urkujen
värikylläisyyttä esittelee Krzystzrof
Urbaniak. Latviassa on tuotettu myös YouTubessa näkyvä
ohjelmasarja Latvian kirkkojen taideaarteista.
Muuten: jos aloitit Tallinnaan tutustumisen raitiovaunun
kyydissä, voit Riiassa ja Liepajassa tehdä samoin. Liepaja sai
sähköllä kulkevat raitiovaununsa ensimmäisenä koko Baltiassa, jo
vuonna 1899. HUOM!
Ratatöiden takia aikatauluissa voi olla muutoksia.
Tarkista päivän tilanne tämän sivun alareunan linkeistä!
3) Viljandi on Tallinnasta
Viljandiin vievän rautatien nykyinen pääteasema. Viiden
edestakaisen päivittäisen junavuoron lisäksi Viljandiin kulkee
Tallinnasta myös tiheä bussiliikenne. Viljandin kaksi
luterilaista kirkkoa ovat kumpikin avoinna matkaajalle. Jaanin kirkko on
keskiaikainen (kuva oik.) ja Paavalin kirkko
(Pauluse kirik) 1800-luvun puolivälin jälkeen rakennettu. Kun
asemalta kävellään kaupungin keskustaan, Paavalin kirkko (jossa
on Viron toiseksi suurimmat mekaaniset urut, vuodelta 1866)
hallitsee maisemaa vaikuttavasti. Tästä voit avata videon, jolla
soivat Paavalin kirkon urut. Viljandin Jaanin kirkon ja myös
Paavalin kirkon messut ovat sunnuntaisin klo 11. Niihin ehtii
hyvin Tallinnasta klo 7.38 lähtevällä junalla, joka saapuu
Viljandiin 9.55. Iltapäiväjunat Tallinnaan lähtevät Viljandista
klo 15.07 ja 18.52. Viljandin Vanhan
musiikin festivaalin sekä Folkfestivaalin
konsertteja on myös kirkoissa.
Türi on Viljandin radan
puolimatkan krouvi ja useiden junien pääteasemakin. Türin kirkkosijaitsee kävelymatkan päässä
rautatieasemalta. Türin kirkosta ja seurakunnasta on netissä
tarjolla myös esittelyvideo.
Rapla sijaitsee vain
tunnin matkan päässä Tallinnasta. Raplan asemalta on bussiyhteys
Raplan keskustaan kaikilta junilta ja kaikille junille. Raplan kirkko on
harvinainen kaksitorninen uusromaaninen kirkko. Sen urut ovat
viimeiset ennen toisen maailmansodan syttymistä Virossa
valmistuneet (Kriisa, 1939). Kesäkeskiviikkoisin klo 20 urut
soivat Orelisuvi-konserteissa,
joihin ehtii Tallinnasta klo 18.02 lähtevällä junalla. Paluujuna
Raplasta lähtee klo 22.22. Raplan asemalta ja asemalle on joka
junalle bussiyhteys kirkon lähellä sijaitsevalta
linja-autoasemalta. Raplan kirkko on myös jokakesäisten musiikkijuhlien
keskuspaikka. Jumalanpalvelukset alkavat pyhäisin klo 12. Niihin
ehtii Tallinnasta klo 10.19 lähtevällä junalla.
Yhteydet Tallinnasta Raplaan ovat tiheät. On siten myös
mahdollista poiketa Raplassa ja jatkaa eteenpäin Türiin tai
Viljandiin samankin päivän aikana.
Viljandin radan puolivälistä, Lellen asemalta, haarautuu Pärnun rata. Valitettavasti
henkilöjunaliikenne Lellestä Pärnuun loppui 8.12.2018. Pärnuun
pääsee kuitenkin bussilla, erityisesti Tallinnasta noin kerran
tunnissa, ja myös Raplasta ja Lellestä Pärnuun kulkee junaa
korvaava bussi, joka ajaa Vändran ja Sindin keskusten kautta ja
päätyy Pärnussa aivan kaupungin keskustaan, toisin kuin nykyinen
ratalinja. Kaikki aikataulut löytyvät bussien aikatauluhausta.
Pärnun Elisabetin kirkko on
kaunis barokkikirkko. Kirkon rikassointiset urut ovat vuodelta
1928, ja kesäisin niitä pääsee kuulemaan joka perjantai-ilta klo
20 pidettävässä konsertissa.
Messua vietetään sunnuntaisin klo 10 ja 18. Vuonna 2010 kirkossa vihittiin käyttöön toisetkin urut,
Kriisan rakentamon valmistamat.Kirkon eteläparven ikkunan lasimaalaus on samalla
osa uusien urkujen julkisivua. Molemmat urut näkyvät videolla
(yllä), mutta äänessä on tällä kertaa vuonna 1928 valmistunut
klassikko, riikalaisen rakentamon Kolbe & Durejs pian
satavuotias helmi. Pärnussa on runsaasti konsertteja myös konserttitalossa.
4) Keila on vilkas
kuntakeskus Haapsalun radan varressa, vain reilun
puolen tunnin matkan päässä Tallinnasta. Tallinnan ja Keilan
välillä kulkee tiheä sähköjunaliikenne, ja bussilla pääsee myös
aivan kirkon viereen. Keila on risteysasema, sillä täältä rata
haarautuu Paldiskiin ja Turbaan, vielä pari vuosikymmentä sitten
aina Haapsalun kylpyläkaupunkiin asti. Suunnitelmissa on
raiteiden ja junaliikenteen palauttaminen taas Haapsaluun
saakka.
Keilan keskiaikaisen
kivikirkon Walcker-urut (joita oheisessa videonäytteessä
soittaa Pille Metsson) ovat urkurakennuksen historiasta
kiinnostuneelle erityisen mielenkiinnon kohde, sillä näissä
uruissa E. F. Walckerin rakentamo käytti ensimmäistä kertaa ns.
keilalaatikkoa keventääkseen urkujen klaviatuurin kosketusta;
tosin Terkmannin rakentamo uudisti ja laajensi soittimen vuonna
1914. Nimiyhteys Keila - keilalaatikko on hauska sattuma, sillä
urkujen keilalaatikon nimitys ei tule paikkakunnasta vaan saksan
sanasta Kegel – joka taas kylläkin on Keilan saksankielinen
nimi! Keilan kirkolla ja seurakunnalla on värikäs historia,
josta voi lukea seurakunnan
kotisivulta myös englanniksi. Keilan pappi Jakob Kukk
valittiin ensimmäisenä virolaisena Viron kirkon piispaksi vuonna
1919.
Keilasta matka voi jatkua junalla Riisiperen asemalle, josta tulee reilun
kilometrin kävelymatka Nissin
kirkolle kauniin peltomaiseman halki. Kirkkoa ympäröivien
avarien peltojen ansiosta kauas näkyvä kirkon terävä ja korkea
torni lienee synnyttänyt sanonnan ”nina kui Nissi kiriku torn”
(nenä kuin Nissin kirkon torni). Jumalanpalvelukset alkavat
sunnuntaisin klo 12.
Vuonna 2019 vanhalle Haapsalun radalle palautettiin kiskot ja
junaliikenne osuudelle Riisipere-Turba. Nissin kirkkoa voi nyt
ihailla myös junan ikkunasta Riisiperen ja Turban välillä.
Bussilla Haapsaluun pääsee Tallinnasta tiheästi, ja vierailu
kannattaa. Haapsalun tuomiokirkossa
on vilkkaasti kesätapahtumia,
ja myös viereinen Jaanin kirkko on historiallinen. Myös Viron
ortodoksisen kirkon apulaispiispan virkanimi on Haapsalun
piispa. Haapsalun ortodoksinen Maria
Magdaleenan kirkko sijaitsee Haapsalun keskustassa kuten
luterilaiset linnankirkko ja Jaanin kirkkokin.
5) Paldiski
tunnetaan tukikohtahistoriastaan. Jo tsaarin laivasto
majaili 1700-luvulta alkaen Paldiskissa, jonka nimi lienee
käännösperua sanoista Baltischport (saks.) tai Baltijski
Port (ven.), Baltian satama. Sataman Paldiskiin rakensivat
alkuaan jo ruotsalaiset suurvaltakaudellaan 1600-luvulla.
Paldiski on nykyisin
moderni satamakaupunki ja samalla myös idyllinen ja
luonnonläheinen pikkukaupunki meren äärellä. Paldiskin
ev.lut. kirkko on
koruttoman vaikuttava uusklassinen kirkkorakennus vuodelta
1842. Paldiskin Nikolain kirkko on siis samanikäinen ja
samanniminen kuin alkuaan Helsingin tuomiokirkko. Jumalanpalvelukset
alkavat sunnuntaisin klo 14.30. Nikolain kirkko sijaitsee
vajaan kilometrin päässä asemalta tai bussien päätepysäkiltä
osoitteessa Mere 12. Aikataulut kannattaa aina tarkistaa
alla olevista linkeistä!