Urkukirjallisuutta käyttötarpeisiin
Koraalimusiikki
1600-luku
- Samuel Scheidt: koraalivariaatiosarjoja (Choralbearbeitungen) ja pieniä urkukoraaleja (Das Görlitzer Tabulaturbuch), Edition Peters
- Heinrich Scheidemann: koraalivariaatiosarjoja (Choralbearbeitungen), Bärenreiter
- Matthias Weckmann: koraalivariaatiosarjoja (Choralbearbeitungen), Bärenreiter
- Johann Christopf Bach:
koraalialkusoittoja (44 Choräle...), Bärenreiter; ks. http://juhaniha.fidisk.fi/jcb/
- Johann Michael Bach: urkukoraaleita, Hänssler
- Dieterich Buxtehude: koraalialkusoittoja, urkukoraaleja, variaatiosarjoja ja fantasioita, ks. http://juhaniha.fidisk.fi/Buxtehude/
- Johann Pachelbel: koraalialkusoittoja ja urkukoraaleita, ks. http://juhaniha.fidisk.fi/Pachelbel/
- Georg Böhm: urkukoraaleita (Sämtliche werke II), Breitkopf
- F.W. Zachow: urkukoraaleita ja
koraalifuugia (Gesammelte Werke I), Breitkopf
1700-luku
- J.S. Bach: koraalikokoelmia:
• Neumeister-koraalit, ks. http://juhaniha.fidisk.fi/Neumeister/Taustat.html
• Orgelbüchlein (pienimuotoisia
figuroituja koraaleita)
• Leipzig-koraalit (suurimuotoisia
koraaleita)
• Clavierübung III (nk.
katekismuskoraalit)
• Schübler-koraalit (sovituksia
kantaattikoraaleista)
• yksittäisiä urkukoraaleita, ks. http://juhaniha.fidisk.fi/vinkit15.html#bach
- G.F. Kauffmann: urkukoraaleita
(Harmonische Seelenlust), Bärenreiter
- G.Ph. Telemann: urkukoraaleita
(Choralvorspiele), Bärenreiter
- J.G. Walther: urkukoraaleita
(Choralbearbeitungen), Breitkopf
- J.L. Krebs: urkukoraaleita (Sämtliche
Werke III–IV), Breitkopf
- suuri joukko Bachin oppilaita ja
oppilaanoppilaita
- ranskalaiset mestarit: Couperin, Clerambault, Guilain, Marchand, Nivers, Dandrieu ja D'Aquin (joululaulumuunnelmia)
- Joh. Brahms: urkukoraaleita (Sämtliche
Orgelwerke), Breitkopf
- Max Reger: koraalifantasioita,
urkukoraaleita, pieniä koraalialkusoittoja
- Siegfrid Karg-Elert: urkukoraaleita ja
koraalifantasioita
- Hugo Distler, Ernst Pepping, H.F.
Micheelsen, Volker Gwinner, Egil Hovland, Mogens Wöldike, N.O.
Raasted, Torsten Sörenson, Waldemar Åhlen
- Suomessa mm. Armas Maasalo, Sulo
Salonen, Taneli Kuusisto, Viljo Mikkola, Jarmo Parviainen, Eero
Sipilä, Asko Rautioaho, Pentti Pelto, Tuomo Nikkola, Risto
Ainali, Olli Linjama, Kari Vuola, Martti Syrjäniemi, Harri
Viitanen, Kaj-Erik Gustafsson, Juhani Haapasalo
- Virossa mm. Rudolf Tobias, Artur Kapp,
Hugo Lepnurm, Roman Toi, ks. http://juhaniha.fidisk.fi/vinkit15.html#romantoi
Koraalipohjaisten ja vapaitten teosten
välimaastossa on runsaasti liturgisiin sävelmiin,
psalmikaavoihin ja näitten moodeihin pohjautuvaa aineistoa,
erityisesti pieniä versettejä ja fugettoja (kuten Scheidt,
Scheidemann, Frescobaldi, Zipoli, Pachelbel), jota voidaan
soittaa originaalissa yhteydessään psalmilauluun tai canticumiin
(kuten Magnificat) tai aivan vapaasti.
1600–1700 -luvut
- Freie Orgelstücke alter Meister I–II,
Bärenreiter; pääosin 1600-luvun mestareiden preludeita,
toccatoja ja fuugia, I osassa suppeahkoja ja pääosin ilman
jalkiota, II osassa vaativampia ja laajempia
- G. Frescobaldi: Toccaten... , Fiori
musicali ym. (Bärenreiter), koottujen teosten osat 4 ja 5
tarjoavat aineistoa mm. vastausmusiikiksi, ehtoollismusiikiksi
ja urkumessuun
- D. Buxtehude:
preludit, toccatat, canzonat ym. toimivat myös osasina
- J. Pachelbel:
suuri määrä usein suppeita preludeita, toccatoja, fantasioita,
fuugia sekä ricercar- ja ciacona-muotoja
- G.Ph. Telemann: elegantteja fuugia, joihin voidaan improvisoida preludi annetun sointukaavan pohjalta (Bärenreiter)
- D. Zipoli: monikäyttäisiä pikku fugettoja, alternatim-aineistoa sekä ehtoollismusiikkia, vrt. Frescobaldi (Willy Müller)
- J. Stanley: Voluntaries I–III (Oxford University Press), moniosaisten teosten osat toimivat myös itsenäisinä, käyttökohteet hyvin vapaat (alkusoitto, päätössoitto, vastausmusiikki, ehtoollismusiikki, toimitusten musiikki)
1800–2000 -luvut
- Boely: Pieces d'Orgue (Schola Cantorum), mm. urkumessuaineistoa
- Boellmann: Heures Mystiques (Enoch), karaktäärikappaleita liturgiseen käyttöön
- Franck: L'Organiste (Enoch), sarjoja eri
sävellajeissa kuten barokin mestareilla; löytyy myös osoitteesta
http://imslp.org/
- Liszt:
Organ Works III (Editio Musica Budapest), pienimuotoista
ohjelmistoa
- Mendelssohn:
Orgelwerke, esim. sonaattien osia voidaan erottaa itsenäisiksi
- Bruckner: Orgelwerke (Doblinger), suuren säveltäjän pienumuotoisia urkukappaleita
- Emil Sjögren:
Legender I–II (Nordiska Musikförlaget), 24:n karaktäärikappaleen
sarja eri sävellajeissa; muista myös Otto Olsson
- Max Reger, poikkeuksellisen laaja
urkutuotanto
- uusklassikot Distler, Reda, Pepping,
Bornefeld, Micheelsen
- ranskalaiset Tournemire, Langlais,
Dupré, Messiaen, Alain; kaikilla myös pienimuotoisia teoksia,
ks. esim. Alainin koottujen urkuteosten III osa (Leduc)
- pohjoismainen laatukokoelma: Lux
aeterna, musiikkia hautajaisiin - mutta käytännössä paljon
muuhunkin
- virolaisen urkumusiikin helmiä: • Ernst
Miljan • Peeter Südan
urkuteokset • Edgar Arron
kansansävelmäsovitukset • Arvo Pärt, Alfred Karindi, Hugo
Lepnurm, Roman Toi, Ester Mägi, Anti Marguste, Veljo Tormis*,
Erkki-Sven Tüür, ks. http://juhaniha.fidisk.fi/viro.html
- suomalaisen urkumusiikin lyömättömät
lähdeteokset: Folke Forsman, Suomalaiset urkusävellykset; Ville
Urponen, Intomielisen nuoruuden vääjäämätäntä voimaa -
Suomalainen urkumusiikki toiseen maailmansotaan asti
*Veljo Tormis tunnetaan parhaiten
kuorosäveltäjänä. Alkuaan urkurin koulutuksen saanut Tormis ei
olekaan juuri säveltänyt suoraan uruille, mutta Ene Salumäen
sovittama kokoelma Kolmteist pilku oreli poole (Kolmetoista
katsetta urkuihin) on oiva johdattaja kansanilmaisun
keinovaroihin.