Jos olet kokenut Viron kävijä, lienet tavannut myös Rudolf Tobiasin, ehkä jopa katsellut tätä silmiin. Olet varmaankin pitänyt häntä kädessäsi ja kantanut lompakossasi. Toden totta: Säveltäjä ja urkuri Rudolf Tobias (1873 - 1918) oli kuvattuna Viron 50 kruunun seteliin.

Seteliin oli kuvattu myös urut, jotka olivat Rudolfin isän, Johanneksen työväline Hiidenmaan Käinan kirkossa. Käinan urut ja kirkko tuhoutuivat toisessa maailmansodassa, mutta viidenkympin setelissä Tobiasten ja Käinan urkujen muisto elää – toivottavasti myös Viron siirryttyä euroon!

Käinan urut olivat perheen kotiurkujen ohella ensimmäiset Rudolfin kuulemat, sillä tämä Viron musiikin voimahahmo syntyi pienessä Käinan pitäjässä meren rannalla 29. toukokuuta 1873.
Tobiasten kotitalo Hiidenmaan Käinassa on säilynyt, ja se on nykyisin museona. Käina sijaitsee Hiidenmaan eteläkolkassa, lähellä pientä Kassarin saarta, joka näkyy alakuvassa lähes umpeenkasvaneen merenlahden toisella puolen.

(Kassari tunnetaan puolestaan mm. Aino ja Oskar Kallaksen kesähuvilasta, joka on Aino Kallaksen monen romaanin synnyinsija. Vuosikymmeniä myöhemmin Kassarin kesäasukkaisiin kuului pitkään Jaan Kross.)

Lomailimme Hiidenmaalla kesällä 2007. Kotimuseon asiantunteva opas esitteli meille Hiidenmaan kulttuurielämää laajemminkin ja kertoi myös Erkki-Sven Tüürin viettäneen kesää kotisaarellaan juuri näihin aikoihin.

Tobiasten kotimuseon kirjavalikoima kiinnostaa peilistä kuvastuvaa kameran käyttäjää. Johann Leberecht Ehregott Punschelin koraalikirja vuodelta 1839 oli Virossa samassa keskeisessä asemassa kuin meillä myöhemmin Nordlundin ja Faltinin koraalikirjat. Hyllystä löytyy myös kontrapunktin sekä kirkkohistorian oppikirja, mutta Straussien maailmakaan ei ollut vieras. Rudolf Tobias tunnettiinkin säveltäjänä laaja-alaisuudestaan.


Ensimmäiset sävellyskokeilunsa Rudolf teki jo 9-vuotiaana isänsä opissa. Perhe siirtyi 1880-luvun puolivälissä mantereen puolelle, ja isä Johanneksen viimeinen kanttorinpaikka oli Haapsalusta kaakkoon sijaitseva Kullamaa. Alakoulun Haapsalussa käytyään Rudolf muutti Tallinnaan, jossa hän lukio-opintojen ohessa opiskeli urkujensoittoa ja musiikinteoriaa Tallinnan tuomiokirkon urkurin Ernst Reinicken johdolla. Tältä ajalta on säilynyt mm. urkukoraaleita, joissa on jo persoonallinen ilme.

Katkelma Pastoraalista Vom Himmel hoch, jonka Tobias on päivännyt jouluaatolle 1892 (Viron Teatteri- ja Musiikkimuseon arkistot, Tallinna). Ääninäyte (tässä ja alempana) Ines Maidren uudelta Tobias-levyltä. Koraali on julkaisematon (Eesti Teatri- ja Muusikamuuseum).
 
Vuonna 1893 Tobias aloitti opinnot Pietarin konservatoriossa opettajinaan mm. Louis Homilius (urut) ja Nikolai Rimski-Korsakov (sävellys). Suoritettuaan loppututkinnot hän sai urkurin paikan Pietarin Johanneksen kirkosta, jossa toimi virolainen seurakunta. Kuuden vuoden jakso synnytti urku- ja kuoroteoksia, mutta Tobias oli kuulu myös improvisoijana.

Mihkel Lüdig, myöhemmin Tallinnan Kaarlen kirkon urkuri, muisteli Pietarin opiskeluaikoinaan suunnanneensa kulkunsa erityisesti Johanneksen kirkkoon, sillä Tobiasin urkujensoitto oli yllätyksellistä ja jotakin aivan uutta. Mart Saar puolestaan kertoi Tobiasin improvisointitaidon olleen niin tunnetun, että itse Rimski-Korsakov kehotti oppilaitaan käymään sitä kuulemassa.

Helluntain jumalanpalveluksessa 28.5.1900 Tobias improvisoi musiikin, josta tuli pian hänen tunnetuin teoksensa, usealle eri soitin- ja kuorokokoonpanolle työstetty Wisset ihr nicht. Pietarin Johanneksen kirkon pastori Julius Kaljuvee, joka myös lauloi Tobiasin kuorossa, on kertonut säveltäjän kysyneen, miten kyseinen raamatunteksti jatkuikaan. Tämän tekstin (1. Kor. 3: 16 - Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä?) Tobias työsti urkuimprovisaationa alkunsa saaneen teoksen kuoroversioon. Viroksi Eks teie tea tai myös soitinmusiikkina nimellä Largo tunnettu vajaan viiden minuutin mittainen sävellys on saanut soida mitä moninaisimmissa yhteyksissä, myös Estonia-teatterin vihkiäisjuhlassa vuonna 1913.

Teoksesta on eri sävellajiversioita ja muutenkin hieman toisistaan poikkeavia editioita. Solistisena urkuversiona (Largo) se on painettu mm. kokoelmassa Orgelmusik in den Baltischen Staaten, Band 2 (Bärenreiter).

Rudolf Tobias palasi Pietarista vuonna 1904 ja asettui aluksi Tarttoon. Vuosina 1908–1909 hän matkusteli laajalti Keski-Euroopassa, kunnes asettui pysyvästi Berliiniin vuonna 1910 toimien mm. Musiikkiakatemian opettajana. Keuhkotauti vei säveltäjän jo 45 vuoden ikäisenä syksyllä 1918. Tobias haudattiin Berliiniin, mutta hänen hautansa siirrettiin vuonna 1992 Viron Kullamaan kirkon kalmistoon, Tobiasten sukuhautaan. Myös tytär Helen Tobias-Duesberg (k. 2010) tunnetaan säveltäjänä ja tämän tytär Maaja Duesberg-Roos urkurina ja pianistina.

Rudolf Tobias oli tuottelias ja innovatiivinen säveltäjä, joka tarttui ensimmäisenä virolaissäveltäjänä moniin musiikin lajeihin. Tobiasin pääteoksena pidetty oratorio Joonan lähettäminen on levytetty ja esitetty myös Suomessa vuonna 1995.

Tobiasin kuorosävellyksiä on julkaissut Eres Edition (Bremen) kuten myös kokoelman 12 Orgelchoräle ja Fuugan d-molli uruille. Täydentävän urkuteosten niteen on julkaissut Eesti Orelisõprade Ühing. Levytyksiä on saatavilla runsaasti.

- - -
Rudolf Tobiasin hauta on Kullamaan kirkon viereisellä hautuumaalla. Sukuhautaan on viimeksi haudattu nuorin tytär Helen kesällä 2010.
Kullamaan kirkossa soivat edelleen samat urut, joita jo Johannes Tobias soitti. Saksalainen Martin Rost on levyttänyt näillä uruilla kaksi Tobiasin koraalia.



Kuvat jh ja sh paitsi yllä oleva Kullamaan kirkon urkujen kuva, joka on kopioitu Viron tiekirkot esittelevältä sivulta.

Lähteenä Viron musiikin tiedotuskeskuksen (EMIC) nettisivut Rudolf Tobiasista sekä esipuhe nuottijulkaisuun Zwei geistliche Gesänge (Eres 3135).






jh soittamassa Rudolf Tobiaksen Gavottia säveltäjän synnyinkodissa.


Tobiasin 12 urkukoraalin kokoelma (Zwölf Choralvorspiele, Eres Edition 1930) on merkittävä dokumentti myös säveltäjästään ja hänen sävelkielestään yleensä. Koraalit ovat vaativia ja verrattavissa vaikkapa J.S. Bachin nk. Leipzigin koraaleihin, jotka eivät nekään ole varsinaista liturgista musiikkia vaan urkukoraalitaiteen kiteytymiä. Tobiaksen koraalien kauneimpiin ja herkimpiin kuuluu ”yösoitoksi” luonnehdittu Nun ruhen alle Wälder (Maat, metsät hiljenneinä). Nuottikuvaa klikkaamalla kuulet Sibelius-Akatemian historiallisilla Thulé-uruilla soitetun näytteen.

Säveltäjän hurja luomisvimma näkyy hänen käsikirjoituksissaan myös siinä, että ne ovat usein korjailtuja ja vaikeasti tulkittavia. Joskus niiden realisointi soittimen ääressä vaatii tavanomaista enemmän mielikuvitusta, kun säveltäjä – vaikka olikin itse taitava urkuri (ellei sitten juuri siksi...) – on kirjoittanut kuin orkesterille ja usein joka tapauksessa aika suurelle kädelle ja äärimmäisin ottein, kuin haluten kaikki keinovarat käyttöönsä. Myös koraalissa Nun ruhen on monikerroksisuutta, vaikka sen voi soittaa kauniisti pienilläkin uruilla. Tällöin nuottikuvan runsaat dynaamiset viitteet ja muut esitysohjeet on sovellettava tilanteen mukaan. Esimerkiksi alun merkinnät pp ja p viittaavat kahden sormion käyttöön. Toisaalta kolmannen tahdin mf ei vaadi kolmatta sormiota (eikä yhdyskaari g-g siihen viittaakaan), vaan esim. siirtymistä samalle vasemman käden sormiolle (jolloin kaari jätetään huomiotta).

Eres-kustantamon julkaisun sivun 36 alussa on virhetulkinta alennusmerkeistä. Kaikki h-sävelet on epäilemättä tarkoitettu alennetuksi, vaikka keskimmäiseen liittyvä merkki on tulkittu palautusmerkiksi. Virhetulkinta johtunee nuottivarren kääntymisestä vasemmalle ja osumisesta b-merkin reunaan. Syy siihen, että seuraavalle b-sävelelle on merkitty varmentava alennusmerkki lienee sen sijoittuminen nyt terssi-intervallin alemmaksi säveleksi. Tobias kirjoittaisi palautusmerkin kulmikkaammin, kuten tahdin lopusta ja seuraavan tahdin alusta voidaan havaita. Nuottia klikkaamalla voit kuunnella ääninäytteen. (Näyte alkaa nuottiesimerkin alkua edeltävästä tahdista.)

Erityisen hankala tulkittava on koraalin viimeisen sivun (Eres s. 38) alku. Sen notaatio olisi isollakaan kouralla hädin tuskin realisoitavissa muutoin kuin samalta sormiolta soitettaessa. Mutta kun käsikirjoitusta tarkastellaan herkällä silmällä (ja olettaen, että merkinnät ovat säveltäjän itsensä kynästä), voidaan tulkita, että jalkion soittaman bassoäänen kanssa ristiin menevät vasemman käden alimmat sävelet c-cis-d onkin nostettu oktaavia ylemmäs piirtämällä varmemmaksi vakuudeksi niiden ja seuraavien yläpuolisten sävelien väliin vaihtomerkki, pystyyn käännetty ~. Miksi Tobias ei sitten saman tien pyyhkinyt pois oktaavikaksinnusten alempia säveliä, jää arvoitukseksi. Tämän jälkeen on mahdollista erottaa Choral-merkinnällä korostettu virren viimeisen säkeen sävelkulku jopa omalta sormiolta soitettavaksi, edellyttäen edelleenkin sangen ulottuvaa kättä, sillä tällöin sama käsi, ensin vasen ja sitten oikea, joutuu soittamaan kahdelta sormiolta yhtäaikaa. Joka tapauksessa muutos mahdollistaa nuottikuvan toteutumisen ylipäätään. Nuottikuvaa klikkaamalla kuulet tästä näytteen.

Kaikessa monikerroksisuudessaan koraali Nun ruhen on soitettavissa ilman rekisteröintivaihdoksia ja hyvin yksinkertaisin valinnoin. Voit tästä kuunnella Helsingin Musiikkitalon Organo-salin englantilaisilla Forster & Andrews -uruilla soitetun version, jossa soi vain kolme äänikertaa, pääpillistön huilu (Stopped Diapason 8), sivusormion "viulu" (Salicional 8), koplattuna pääpillistölle, ja jalkion Subbass 16, koplattuna sormiolle. Jopa keskimmäisen nuottiesimerkin nousussa yhdistelmä tuntuu riittävän, kun satsi saa lisä-ääniä ja nousee korkeuksiin. Tiivistetyn laitoksen nuottikuvasta avaat tästä.
- - -
Kuvissa alla Rudolf Tobiasin muistomerkki Haapsalussa. Kuvanveistäjä Roman Haavamägi.